Sukuselvitykset, tittelit ja perinnetietous

Oumuskan yhdistysaktiivit laittoivat Meta4-soittajat aktiiviseen piinapenkkiin.

Kerro itsestäsi lyhyesti?

Antti: Nythän koko poppoo on valmistunut maisteriksi, kiitos tutkintouudistuksen aiheuttaman valmistumiskiireen... Olen Oulaisista kotoisin, siellä 17-vuotiaaksi asti kasvanut. Tuli pakko jatkaa viuluopintoja eteenpäin, siinä jäi lukiokin kesken kun muutin Helsinkiin ja opinnot alkoivat Sibelius-Akatemiassa. Sittemmin olen opiskellut ja asunut Ranskassa ja Saksassa.

Minna: Minna 29 vee Helsingin Punavuoresta eli Stadin Rööperistä. Nyt vielä YO, mut kuukauden kuluttua mua voi tituleerata Maisterinna Pensolaksi!

Atte: Ryhmän seniorina juhlinut kolmekymppisiä jo viime marraskuussa, Tomas ja Minna kylläkin vahvasti kintereillä. Erittäin huomionarvoista että, kaikki Meta4laiset valmistuvat musiikin maistereiksi Sibelius-Akatemiasta elokuun alussa eli koko festarin avajaiskonsertti on tavallaan meidän valmistujaiset! Opiskeluvuosia on takana melko lailla, tutkintouudistuksen ansiosta kukin ryhdistyi paikkailemaan repaleisia opintojaan. Oulaisten keskussairaalassa olen syntynyt eli samassa kuin Antti! Osoite oli kaksi ja puoli vuotta Haapavedellä ennen Vihtiin muuttoa. Opiskeluaikoina osoite oli Helsingissä ja Kölnissä, mutta taas Vihdissä.

Tomas: Olen 29-vuotias, kolmenkympin rajapyykki lähestyy pelottavaa vauhtia… Tulin ylioppilaaksi -97, Helsingin Töölöstä kotoisin. Perheessä musiikki vahvasti esillä, molemmat vanhemmat alalla, ja isoisä oli Porvoon ruotsinkielisen seurakunnan kanttoriurkuri. Isä pianisti-Gustav, äiti musiikkitoimittaja-Lena. Pienenä pelasin käsipalloa ja soitin rumpuja, sellonsoiton lisäksi.

Mikä on ollut mieliinpainuvin konserttipaikkanne?

Minna: Mieleenpainuvimpana paikkana on mieleen jäänyt Kuhmon piskuinen Salakamari, jossa yleisö on todella lähellä - niin sanotusti iholla - ja voi kirjaimellisesti haistaa soittajat! Tai siis pojat, itse en haise.

Mitä on rössypottu?

Minna: Öö... Anttiiii!!!

Antti: Muistan kyllä syöneeni usein lapsena. Veripalttua perunoiden kera jossain liemessä tai jotain sinnepäin.

Kuka on fiktiivinen sankarisi?

Minna: Federal Agent Jack Bauer.

Atte: Shrek-elokuvista tuttu kissahahmo Puss In Boots. Aivan mahtava hahmo.

Kuka on ihailemasi tai kunnioittamasi henkilö?

Antti: Kuka tahansa onnellinen, rehellinen ja hyvää oloa jakava ihminen joka ottaa muut huomioon ja tekee elämässään asioita joihin uskoo.

Minna: Semmonen jolla on rohkeutta tallata omaa tietään muiden reiteistä välittämättä, mutta joka pulaan joutuessaan on kuitenkin kyllin viisas kysyäkseen tietä ja apua.

Tomas: Ihmistä josta välittyy että he rakastavat tekemäänsä asiaa ja haluavat jakaa sen muiden kanssa on aina inspiroivaa. Kyseessä voi yhtä hyvin olla maanviljelijä kertomassa maaperän eroavaisuuksista kuin kulttuurihistorikon kertomus jostain luostariperinteistä. Tietenkin monet muusikot ja taitelijat yleensä.

Kestättekö arvostelua?

Tomas: Tottakai. Mutta sitä voi olla niin erilaista, pitää yrittää oppia milloin sitä kannattaa ottaa todesta ja milloin ottaa etäisyyttä, ei aina niin helppoa...

Kestääkö Meta4 hyvin kiitokset ja ylistykset? Voiko kiitoksiin kyllästyä?

Minna: Sydämestä tulevat kiitokset kestää aina ja niistä saa voimaa. Perusteettomiin kiitoksiin kyllästyy nopeesti.

Millaista on Meta4-huumori?

Atte: Keskenämme viljelemme melko mustaa huumoria. Kyllä ulkopuolisellekin varmasti joku jutuistamme aukeaa. Itselle kun vielä oppisi nauramaan.